- Synnytys -

Synnytyksen vaiheet

Päivitetty 12.9.2023 - Kätilö Ria Malva

Synnytys etenee kehon hormonitoiminnan edistämänä hienovaraisena prosessina, jonka ymmärtäminen auttaa hahmottamaan mitä synnytyksen aikana yleisesti tapahtuu. Jokainen synnytys on kuitenkin ainutlaatuinen, joten synnytykseen kannattaa aina suhtautua uteliaasti kohdaten se sellaisena kuin se tulee. Jos synnytykseen puututaan toimenpitein, kuten käynnistyksen tai kipulääkkeiden kautta, voi normaali prosessi häiriintyä.

Synnytys alkaa supistuksilla tai lapsivedenmenolla. Usein supistukset voimistuvat hiljalleen ja niiden kesto pitenee. Lapsivedenmeno voi tapahtua milloin tahansa synnytyksen aikana. Synnytyksen käynnistymiseen vaikuttaa usean hormonin yhteistanssi. Prostaglandiinit kypsyttävät kohdunsuuta ja yhdessä oksitosiinin kanssa saavat kohdun supistelemaan.

  

Kuvat Toa Heftiba & Sinitta Leunen / Unsplash

Synnytyksen alkuvaihetta kutsutaan latenssivaiheeksi. Sen aikana supistukset kypsyttelevät kohdunkaulaa, joka pehmenee ja alkaa hiljalleen lyhentymään. Supistustuntemukset ovat alkuun usein mietoja ja muistuttavat ehkä kuukautisia. Tavallista arkea kannattaa jatkaa ja levätä niin pitkään kun se on mahdollista. Latenssivaiheessa tyypillistä on, että supistukset taukoavat tuntien jälkeen mahdollistaen nukkumisen. Tällaista vuorottelua säännöllisten supistusten ja niiden hiipumisen kanssa voi jatkua jopa viikon.

On tärkeä huolehtia säännöllisestä syömisestä, juomisesta ja lepäämisestä. Supistukset voivat olla kipeitä, joten on hyvä ennakolta pohtia itselleen sopivia kotona käytettäviä lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja, sillä koti on paras paikka oleskella latenssivaiheessa. Lämmin kaurapussi ja tens-laite voivat auttaa lepäämisessä ja jotkut päätyvät keskittämään huomionsa vaikkapa kakun leipomiseen tai komedian katsomiseen.

Kuva Rachel Lairsey / Unsplash

Aktiivinen avautumisvaihe alkaa silloin, kun supistukset ovat jo intensiivisiä ja voimakkaita ja niillä on säännöllinen jatkuva rytmi. Kohdunkaula ohenee, kohdunsuu avautuu ja sikiö laskeutuu sekä kääntyy lantiossa syntyäkseen. 

Supistusten voimistuessa synnyttäjä keskittyy enemmän itseensä ja hän luontaisesti sulkee ulkopuoliset häiriötekijät pois. Hänen huomionsa on supistuksen aikana kääntynyt sisäänpäin ja välissä hän rentoutuu, jopa nukkuu. Supistuksen tullessa synnyttäjä hakeutuu yleensä pystyasentoon, sillä se helpottaa kipua ja auttaa vauvaa etenemään synnytyskanavassa. Jumppapallolla istuminen ja suihkussa oleilu voivat tuntua parhaalle tavalle ottaa supistuksia vastaan.

Kun synnytys on aktiivisesti käynnissä, synnyttäjä yleensä välttää keskustelua ja katsekontaktia ja vajoaa omaan maailmaansa. Kun synnyttäjällä on yksityinen ja turvallinen olo, kehon oma hormonitoiminta voimistaa supistuksia ja synnytys etenee. Rentoutuessa erittyy oksitosiini-hormonia, joka vahvistaa supistuksia ja vie siten synnytystä eteenpäin. Endorfiini-hormoni taas lievittää kiputuntemuksia ja auttaa jaksamaan raskaasta fyysisestä koetuksesta.

Voimakas hormonitoiminta saa joskus synnyttäjän käyttäytymään erikoisesti. Hän saattaa hakeutua piiloon, vaikkapa pimeään vessaan. Luonnossa eläimet hakeutuvat suojaisaan piilopaikkaan synnyttämään ja tämä vaisto tulee toisinaan myös ihmisillä näkyviin. 

Jotkut synnyttäjät ovat levottomia, itkuisia ja kaipaavat seuraa lähelleen. Toiset taas eivät voi sietää kosketusta tai ketään omaan tilaansa. Tarpeet voivat myös muuttua synnytyksen aikana moneen otteeseen ja tärkeintä onkin seurailla omia tuntemuksia ja antaa itselleen tilaa käyttäytyä vapaasti oman olon mukaisesti. Kumppanin on tärkeä olla synnytyksen aikana erityisen ymmärtäväinen, eikä loukkaantua synnyttäjän käytöksestä, joka voi olla hyvinkin epätavanomaista.

  Kuva Manny Moreno / Unsplash

Kun kohdunsuu aukeaa viimeiset pari senttiä, supistukset ovat voimakkaimmillaan. Supistusten kesto on minuutista puoleentoista minuuttiin ja ne tulevat ihan muutaman minuutin välein. Tällöin kohtu tekee lujimmin töitä ja synnytyskin on jo loppusuoralla.

Tässä vaiheessa synnyttäjän käytös yleensä muuttuu. Hän saattaa olla levoton, haluaa liikkua tai vaihtaa asentoa. Hän saattaa olla pelokas, epävarma tai kontrolloimaton. On ihan normaalia, että tässä vaiheessa synnyttäjälle tulee epätoivoinen olo. Usein synnyttäjä sanoo, että haluaa lähteä kotiin, ei halua enää jatkaa synnytystä, pyytää kipulääkettä tai toivoo keisarileikkausta.

Kehon hormonicoctail ja supistustuntemukset ovat hyvin voimakkaita, joten siirtymävaiheessa saattaa ilmetä vapinaa, kömpelyyttä, kuumia tai kylmiä aaltoja sekä oksentelua. Siirtymävaiheessa vauva liikkuu lantiossa alemmas, joka aiheuttaa paineen tunteen, joka muistuttaa kakkahätää.

Siirtymävaihe kestää yleensä vain muutamista minuuteista noin 20 minuuttiin ja se onkin eräänlainen loppukiri vaihe, jolloin synnyttäjä erityisesti tarvitsee tukihenkilöiltään henkistä tukea ja kannustusta.

Kuva Rebekah vos Goab / Unsplash

Kun kohdunsuu on auennut kokonaan 10 senttiin supistukset saattavat hidastua tai jopa loppua kokonaan hetkeksi. Tällöin kannattaa nauttia lepohetkestä ja kerätä voimia tulevaa varten. Joillakin synnyttäjillä tämä vaihe jää kokonaan välistä ja ponnistuksen tunne saattaa tulla jo ennen kuin kohdunsuu on kokonaan auennut. Kun vauva on laskeutunut riittävästi lantiossa, supistukset voimistuvat taas uudelleen.

Ponnistusvaiheen lähestyessä tukihenkilö saattaa huomata muutoksia synnyttäjän käytöksessä. Synnyttäjän ääntelyyn tulee usein ähkimistä ja hän voi hakeutua luontaisesti pystyasentoon, kyykkyasentoon tai konttausasentoon. Kehon tarve ponnistaa on varsinkin lääkkeettömässä synnytyksessä yleensä voimakas ja tuntemuksia seuraava synnyttäjä usein tarttuu kiinni jostain tai tarvitsee fyysistä tukea. Useimmiten synnyttäjä voi hyvin ponnistaa omaan tahtiinsa tukien kohdun tekemää suurinta ponnistustyötä. Hengittäminen on tärkeää, jotta kohtu ja vauva hapettuvat hyvin ja varsinkin supistusten välillä on hyvä hengittää rauhaisaan tahtiin.

Rentouttamalla lantionpohjan lihakset synnyttäjä helpottaa lapsen kulkua lantion läpi ja tätä taitoa kannattaakin harjoitella jo ennen synnytystä. Suoli tyhjenee yleensä ennen vauvan syntymää antaen lantiossa lisää tilaa vauvalle syntyä. Jos lapsivedet eivät ole menneet tähän mennessä, ne usein menevät spontaanisti ponnistusvaiheessa. 

 

Kuvat Taisiia Shestopal / Unsplash

Kun lapsen pää syntyy, välilihan ihokudos pehmenee ja venyy hitaasti, ettei se repeäisi. Tämä vaihe tuntuu polttavalta, pistelevältä tai puuduttavalta tunteelta, kun emättimen suu venyy. Yleensä vauvan pään synnyttyä odotetaan seuraavaa supistusta, jonka aikana loppukeho syntyy. Tauon aikana vauva kääntyy itse 90 astetta, jotta olkapäät mahtuvat parhaiten ulos. Jos äiti on sopivassa asennossa hän voi itse nostaa lapsen syliin. 

Ponnistusvaiheessa on tärkeä seurata kehon omia tuntemuksia ja kuunnella kätilön ohjeita, jotta vältytään repeämiltä. Pienet repeämät ovat kuitenkin normaaleja ja tarvittaessa kätilö ompelee repeämään tikit paikallispuudutuksessa.

Useimmat vastasyntyneet pääsevät heti äidin rintakehälle, josta vauva ryömii äidin rinnalle ja löytää nännin. Kun vauva imee rintaa, hän samaan aikaan stimuloi kohtua supistelemaan. Nämä ovat niin sanottuja jälkisupistuksia ja ne auttavat kohtua palautumaan entiseen kokoonsa ja muotoonsa. Tämä estää verenhukkaa ja jälkisupistukset auttavat istukkaa syntymään. Istukka syntyy yleensä noin puolessa tunnissa synnytyksen jälkeen. Napanuoran annetaan sykkiä loppuun asti vähintään 5-15 minuuttia, jotta lapsi saa istukasta koko verivolyymin käyttöönsä.

Heti synnytyksen jälkeen naisen oksitosiinitasot ovat korkeimmillaan kuin koskaan muulloin elämässä. Tämä rakkaushormonien vyöry saa tuoreen äidin kiintymään vauvaansa ja havainnoimaan herkästi tämän tarpeita. Lääkkeettömässä synnytyksessä vauvat tyypillisesti alkavat imemään hyvin rintaa ja ovat yleensä pari ensimmäistä tuntia virkeitä ja sitten usein nukkuvat useita tunteja.

  

Kuvat Zoltan Tasi & Zach Lucero / Unsplash

Synnytys on paitsi merkittävä taitekohta elämässä, myös järisyttävä fyysinen ja henkinen kokemus. Omien voimien ylittäminen vie epätoivon hetkien läpi kohti voimaantumista. Synnytys haastaa jokaisen, mutta kaikista synnytyskertomuksista löytyy myös ilon ja rakkauden hetkiä.

- Kätilö Ria Malva

Bebes blogi

Tervetuloa lukemaan hyödyllisiä vinkkejä odotusaikaan, synnytykseen ja vauva-arkeen. Tavoitteenamme on tarjota asiantuntevaa tietoa ja luottamusta elämän murroshetkiin. Bebesin filosofia on alusta asti ollut tukea perheitä kokonaisvaltaisesti ja palvella paitsi äitiyden erikoisliikkeen tuotteiden kautta, myös tiedollisesti blogin ja myyjiemme asiantuntijuuden avulla. 

Bebes on suomalainen perheyritys, jonka arvoihin kuuluvat ekologisuus ja eettisyys. Äitiysliikkeemme palvelee jo vuodesta 2003 lähtien, joten tunnemme hyvin odottajien tarpeet ja toiveet.

Tutustu myös sosiaalisen median kanaviimme Facebookin ja Instagramin kautta